Turun Sanomien juttu 2.7. Inke Koskisesta

lataus

Turkulainen Inke Koskinen, 19, palkittiin Turun teatterikerho ry:n Vuoden nuori taiteilija 2016 -palkinnolla toukokuussa. Nuori näyttelijälupaus viettää viimeisen kesänsä turkulaisena teatterin lavalla.

Kun pujahtaa Samppalinnan ravintolan kaariportista sisään ja kaartaa oikealle, löytää pienen ja harmaan kupukattoisen teatterilavan. Siellä hymyilee näyttelijä Inke Koskinen kuin kotonaan.

Koskinen on toista vuotta mukana Turun Nuoren Teatterin kesänäytelmässä. Lavalla esitetään musiikkihupailu, jolla pistetään Samppalinnan terassin lava koreaksi heinäkuusta alkaen. Tänä vuonna ohjelmistossa on Sokkona suhteeseen.

– Se kertoo parisuhteen löytämisestä uudelleen. Luvassa on paljon musiikkikohtauksia, Koskinen kertoo.

Näyttelijävahvuus on viisihenkinen, joten rooleja riittää.

– Tärkeimmät roolini ovat Hele ja Kata. Hele on kummallisen ravintolan omistaja ja Kata bimbohko nuori tyttö.

Turun Nuoren Teatterin kesäproduktioihin ei erikseen järjestetä roolihakua, vaan näyttelijät pyydetään mukaan aiemman näytön perusteella.

Koskisen ura nuorten teatterissa on jo yli kymmenvuotinen. 3-vuotiaasta asti Koskinen seurasi teatterilavan lumoa yleisöstä käsin ja lähti jokaisesta näytöksestä mukanaan uusia leikki-ideoita.

Kuuden vanhana hän jo hinkui mukaan esiripun toiselle puolelle, mutta iän puolesta se oli mahdollista vasta kolmen vuoden päästä. 9-vuotias Koskinen teki debyyttinsä vuonna 2006 näytelmässä Fedja-setä, kissa ja koira.

Lukion alku toi teatteriharrastukseen ajanhallinnallisia haasteita. Vanhemmat kehottivat Koskista harkitsemaan panostuksensa määrää teatterissa. Koskinen oli jo lopettamaisillaan harrastuksensa, mutta luopumisen tuska paljastui sietämättömäksi.

– Kun en ollut koulussa, olin teatterilla. Rakastan teatteria, mutta kyllä minulta on jäänyt välistä monet syntymäpäivät, ylioppilasjuhlat ja pikkuveljen salibandypelit. Teatteri myös jyräsi kaikki muut harrastukseni. Niitä oli aiemmin jopa seitsemän, tänä keväänä valkolakkinsa saanut Koskinen kertoo.

Harrastus ei tunne vapaa-ajan käsitettä. Koskinen on ollut lavalla niin kuumeessa kuin oksennustaudissakin. Teatteripiirin vitsi kuuluukin, että pois saa olla ainoastaan, jos kyseessä ovat omat hautajaiset.

Syksyn saapuessa Koskinen vaihtaa esitysmaisemiaan, kun Tampereella odottaa paikka yliopiston näyttelijätyön laitoksella.

– Sinne on opiskelijavalinta vain joka toinen tai joka kolmas vuosi, jolloin sisään otetaan kaksitoista opiskelijaa. Tänä vuonna hakijoita oli noin 1000 ja karsintakierroksia neljä. Pääsykokeet olivat koko huhtikuun rumba. Kroppa ehti jo tottua jatkuvaan jännitystilaan.

Kun valintakokeet olivat ohi, Koskinen lähti Kreikkaan lomailemaan. Siellä hän sai iloisen yllätyksen puhelinlankoja pitkin: Turun teatterikerho ry oli valinnut Koskisen Vuoden nuoreksi taiteilijaksi. Sama yhdistys on jo pitkään jakanut teatterialan ammattilaisille suunnattua naamiopalkintoa.

Tänä vuonna harrastelijoille suunnattu nuoren taiteilijan titteli jaettiin kolmatta kertaa. Sen voi saada ryhmä tai yksittäinen ihminen. Koskiselle tunnustus tuli hänen roolistaan Aladdinin äitinä.

Vaikka Koskinen ei kaipaa lomaa teatterin lavalta, tiedostaa hän työksi muuttuneen harrastuksen uuvuttavat vaikutukset. Uupumuksen huomaa vasta jälkikäteen, joten rentoutumisellekin pitää varata aikaa. Koskisella on teatteria kohtaan kuitenkin tekemisen makuinen asenne ja intohimon sanelemat tavoitteet.

– Haluan näyttelijänä tehdä ihan kaikkea, teatteria ja elokuvia!

Jennika Bogel

Recent Related Posts