Turun nuoren teatterin huumoria uusissa puitteissa
Musiikkihupailu on saanut uuden kodin, mutta pitänyt kiinni perinteistään. Lavan valloittavat jälleen sekopäinen hahmokavalkadi ja rento meininki.

Sakke (Joonatan Perälä) ja Pirjo (Inke Koskinen) Musisoivat!

TEATTERI
Turun nuori teatteri:
Ihan pihalla.

Käsikirjoitus ja ohjaus Mikko Joukamaa, lavastus Peter Ahlqvist, puvustus Tytti Mulo, koreografia työryhmä, äänet
Iiro Laakso.

Ensi-ilta
Linnateatterin pihalla 4.7.

Turun nuoren teatterin kesäisiä musiikkihupailuita on esitetty jo viidentoista vuoden ajan. Esitysten koti on ollut ravintola Samppalinnan idyllisellä terassilla Aurajoen kupeessa. Tänä vuonna puitteet ovat kuitenkin uudet, kun Mikko Joukamaan käsikirjoittama ja ohjaama Ihan pihalla nähdään Linnateatterin pihanäyttämöllä.

Esityksen introssa jätetään jäähyväiset Samppalinnalle ja näpäytetään ravintolan uutta omistajaa. Muuttaminen ja uusi alku ovat pääosissa myös näytelmän käsikirjoituksessa, jonka kehyskertomuksessa kämppikset Julia ja Patrik ( Inke Koskinen ja Arttu Soilumo ) joutuvat esiintymään pariskuntana saadakseen uuden asunnon.

Musiikkihupailujen perinteen mukaan uudessa pihapiirissä asuu toinen toistaan eriskummallisempia naapureita aina tunkeilevasta juoruilijasta ( Ronja Keiramo ) tamperelaiseen rokkijätkään ja vaativasta vuokraemännästä ( Esme Kaislakari ) rivosuiseen pikkutyttöön. Oman haasteensa soppaan heittää Patrikin poikaystävä Ville ( Joonatan Perälä ).

Hahmokavalkadi on hersyvä, mutta vähän liian ilmeinen. Samantapaisia hupsuja huoltomiehiä, humalaisia pissiksiä ja tahmeita vanhuksia on nähty musiikkihupailujen lavalla ennenkin, jopa samojen näyttelijöiden esittämänä.

Hahmot ovat kuitenkin hauskoja ja ansaitsevat ensi-ilta yleisön remakat naurut ja raikuvat aplodit. Nuoret näyttelijät ottavat paikkansa lavalla ja heittäytyvät vaihtuviin rooleihinsa kiitettävästi. Etenkin naapurin karvalakkipariskunnan (Koskinen ja Perälä) vitsailu sekä Patrikin jatkuva hermoilu toimivat hyvin.

Joukamaan käsikirjoitus on verbaalista tykitystä, joka osuu maaliinsa tarkasti. Välillä esityksen rytmi tosin kiihtyy niin, ettei kaikista ovelimmille vitseille riitä prosessointiaikaa. Musiikkinumerotkin soljuvat ohi nopeina välähdyksinä. Toisille jutuille taas annetaan vähän liikaakin tilaa, kuten taloyhtiön pihatoimikunnan junnaavalle kokoukselle.

Ajankohtaisin ja purevin juonne näytelmässä on kämppäkavereiden parisuhdestatus Kelan silmissä. Syksyllä opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin, joten tulemme varmasti näkemään monia absurdeja tulkintoja kimppakämppien ruokakunnista myös tosielämässä. Näytelmässä Kelan tarkastajan (Keiramo) arviointimenetelmät ovat vähintäänkin luovia.

Ihan pihallaon rennon hauska ja viihdyttävän ronski kokonaisuus, joka on kiinteä osa Turun nuoren teatterin musiikkihupailujen jatkumoa. Uudessa esiintymispaikassa teltta suojaa ensi-illan viileydeltä, eikä sadekaan, jos sattuu kohdalle, pääse kastelemaan yleisöä. Tunnelma Linnateatterin pihalla on kuitenkin erilainen kuin Samppalinnan terassilla, ja ehkä juuri siksi jään kaipaamaan uudistumista myös konseptilta. Uudet puitteet olisivat tarjonneet siihen loistavan tilaisuuden.

Frida Maria Pessi

3 POIMINTAA

Musiikki-
hupailujen jatkumoa

1Vaikkasamanlaisia hahmoja on nähty lavalla ennenkin, heittäytyvät Turun nuoren teatterin näyttelijät vaihtuviin rooleihinsa uskottavasti.

2MikkoJoukamaan nopearytmisessä tekstissä isketään ajankohtaiseen ytimeen, kun Kela alkaa tulkita kämppäkavereiden parisuhdetilannetta.

3Hersyvänhauska näytelmä on kiinteä osa Turun nuoren teatterin musiikkihupailujen jatkumoa. Uudet puitteet olisivat kuitenkin tarjonneet loistavan tilaisuuden myös uudistaa konseptia.

https://www.e-pages.dk/turunsanomat/2170/article/599915/16/2/render/?token=0d12bb55fea81de0ab7958ba8a277192